PIANO - opettajat Marina Bagdasarova-Karhunen, Risto Kytö, Teemu Laasanen, Noora Nikka, Marianne Rönkkönen, Sampo Ståhlberg, Riitta Talvitie, Maija Thesleff, Pauliina Turunen, Annaelina Ylhäisi
Piano on monipuolinen ja suosituin soitin. Yleisin pianonsoiton aloitusikä on 6-10 vuotta, mutta varhaisiän soittoryhmissä voi aloittaa aikaisemminkin. Ikä ei ole pianonsoiton aloittamisen esteenä vanhemmallakaan, piano sopii kaikenikäisiin käsiin.
Pianonsoiton aloittaminen on helppoa ja mukavaa, koska soittimesta saa kunnon äänen jo ensimmäisellä soittotunnilla. Pianolle on sävelletty valtavasti hienoa musiikkia, tästä aarreaitasta jokainen löytää varmasti kiinnostavaa soitettavaa.
Pianonsoiton opiskelu edellyttää, että kotona on "oikea" piano tai oppilaalla on muualla säännöllinen (=päivittäinen) harjoittelumahdollisuus riittävän hyvällä pianolla. Sähköurut tai muut sähköiset soittimet eivät ole sopivia pianonsoiton harjoitteluun. Syynä tähän on erilainen kosketus ja sointi.
Piano on soolosoitin, jolla jo yksin soittaminen kuulostaa komealta. Taitojen karttuessa hauska yhteismusisointi on myös mahdollista: voi soittaa nelikätisesti kaverin kanssa tai säestää muita taiteilijoita.
LYÖMÄSOITTIMET - opettajat Jiri Halttunen ja Harri Nyyla
Mikkelin musiikkiopistossa annetaan lyömäsoitinopetusta sekä klassisella että popjazz-linjalla. Opettajina toimivat Harri Nyyla ja Jiri Halttunen. Alkeisopetuksessa ei ole eroa linjojen välillä. Opiskelun aluksi keskitytään perusasioihin kuten kapulaote, käsien liikeradat, nuotinlukutaito, eri rytmeihin sopivat käsijärjestykset, helpot kompit, soittoasento jne.
Opiskelun alkaessa opiskelijalla tulee olla omat rumpukapulat, oppikirjat, metronomi sekä soittoalusta, joka voi olla pikkurumpu, kuminen harjoitusalusta tai vastaava. Koska alkeisopetus painottuu käsien motoriikkaan, ei rumpusettiä tarvitse heti alussa hankkia. Opiskelun edetessä klassisella linjalla tulevat mukaan melodiset lyömäsoittimet, kuten ksylofoni/marimba ja patarummut. Popjazz-linjalla painotetaan rumpusetin soittoa, mutta settiä soitetaan myös klassisella linjalla. Molemmilla linjoilla painotetaan yhteissoiton merkitystä lyömäsoitinopiskelussa. Opiston kaikissa orkestereissa on mukana lyömäsoittimet.
Lyömäsoitinperheeseen kuuluu yli sata erilaista instrumenttia, niinpä tätä voikin kutsua aika mielenkiintoiseksi puuhamaaksi ja se sopii erinomaisesti myös tytöille.
teksti Harri Nyyla
KLASSINEN JA POP/JAZZ –LAULU - opettajat Tuija Kiviranta ja Keijo Pehkonen
Laajenna laulutaitoasi, ällistytä äänelläsi, mielihyväile musiikilla! Klassisessa ja pop/jazz-laulussa perehdymme äänenkäytön tekniikkaan, tutustumme monipuolisesti kotimaiseen ja ulkomaiseen laulumusiikkiin varhaisvaiheista nykypäivään. Luontevan ja vapaan äänenkäytön perustan luominen ja tyyliin sopivan fraseerauksen opettaminen ovat sekä klassisen- että pop/jazz laulun opetuksen pohjana.
teksti Tuija Kiviranta
SUZUKI-HUILU - opettaja Pauliina Hauta-aho
Mikkelin musiikkiopistossa Suzuki-opetusta saa huilussa ja pianossa. Pianossa aloitusikä on 3-6 ja huilussa 4-7. Suzuki-opetukseen ei ole pääsykoetta, ainoastaan vanhempien haastattelu. Opetuksesta kiinnostuneet voivat jättää yhteystietonsa musiikkiopiston toimistoon.
Suzuki-menetelmän on perustanut japanilainen tohtori Shinichi Suzuki (1898-1998). Menetelmä sai alkunsa, kun tohtori Suzukia pyydettiin opettamaan neljävuotiasta poikaa. Miettiessään miten näin pientä lasta voisi opettaa, tohtori Suzuki oivalsi, että kaikki lapset oppivat puhumaan äidinkieltään ilman erikoisopetusta, vain kuuntelemalla ympärillään olevia ihmisia. Samaa menetelmää voisi mahdollisesti soveltaa myös soiton opetukseen.
"Äidinkielenmenetelmä" ei ole pelkästään soitinopetus- tai kasvatusmenetelmä vaan filosofia, joka perustuu lapsen kunnioittamiselle yksilöna seka uskolle, että kyvyt ovat opittuja, ei perittyjä.
Suzuki-menetelmän mukaan lapset aloittavat soitonopiskelun hyvin nuorina, 4-6 vuotiaina. Lapset oppivat soittamaan aluksi korvakuulolla; nuotit tulevat mukaan vasta siinä vaiheessa, kun soittimen hallinta on jo sujuvaa. Suzuki-menetelmässä vanhemmat osallistuvat aktiivisesti lapsen soittoharrastukseen, koska aloitusikä on niin varhainen. Vanhempi on mukana soittotunnilla ja kirjaa ylös harjoiteltavat asiat. Kotona soitonharjoittelu on vanhemman vastuulla. Menetelmään kuuluu äänitysten kuunteleminen säännöllisesti päivittäin. Näin lapselle muodostuu soiva mielikuva kappaleista, joita hän tulee soittamaan.
Näin pienten lasten soittotunnit kestavat vain ehkäpä 10-15 minuuttia kerrallaan, ainoastaan sen ajan minkä lapsi jaksaa keskittyä. Tunnilla on 2-5 lasta yhtäaikaa, ja jokainen saa oman soittotuntinsa toisten kuunnellessa. Lisäksi pidetään ryhmätunteja, joilla kaikki lapset saavat soittaa yhdessä toisten kanssa nauttien yhteismusisoinnin ilosta jo hyvin varhaisessa vaiheessa soitonopiskelua. Isompien ja soittoharrastuksessaan pidemmällä olevien lasten seuraaminen kannustaa pienempiä lapsia harjoittelemaan ja edistymään.
Suzuki-menetelmä on levinnyt kaikkiin maanosiin ja sitä käytetään useimmissa Euroopan maissa. Suzuki-opetusta voi saada pianossa, huilussa, viulussa, sellossa, kitarassa, nokkahuilussa, kontrabassossa, harpussa, mandoliinissa ja laulussa. Koska menetelmä on levinnyt ympäri maailmaa, se antaa mahdollisuuden maailmanlaajuisille musiikkileireille. Leireillä lapset ja nuoret tapaavat muita soittajia ympäri maailmaa, ja yhteissoitto on heti mahdollista yhtenaisen ohjelmiston vuoksi. Tällaiset leirit ovat unohtumattomia ja täysin ainutlaatuisia kokemuksia.
Suzuki-menetelmä antaa myos mahdollisuuden opiskella ulkomailla muiden Suzuki-opettajien johdolla. Tämä edistää kansainvälistä kanssakäymista ja antaa tulevaisuudessa joustavammat työmahdollisuudet. Suzuki-opettajat muodostavat yhtenäisen verkoston ympäri maailmaa.
teksti Pauliina Hauta-aho
kevyt musiikki -sivulle - Takaisin soitinesittely -sivulle | 
