KÄYRÄTORVI - opettaja Kari Alanne
Ympyrän muotoon taivutettu vaskisoitin, yksi orkesterin tärkeimmistä soittimista.
Käyrätorvi oli alunperin kehittynyt metsästyksen tarpeisiin ja sitä kutsuttiinkin 1800-luvulle asti metsästystorveksi.
Venttiilien keksimisen jälkeen käyrätorven mahdollisuudet soittimena laajenivat niin, että sillä voi esittää musiikkia Wieniläis -klassisesta tämän päivän modernisteihin unohtamatta myöskään muita musiikin aloja.
Soittimen ääni on luonteeltaan pehmeä, pyöreä ja romanttinen, joka mahdollistaa soittimella pitkien ja kauniiden melodialinjojen soittamisen.
Tämä ominaisuus on varmasti osaltaan tehnyt käyrätorvesta kiinnostavan myös tyttöjen keskuudessa. Tänä päivänä suuri osa käyrätorven soittoa opiskelevista oppilaista on tyttöjä.
Mozart oli ensimmäisiä suuria säveltäjiä, jota huomasi käyrätorven suuret mahdollisuudet soolosoittimena. Hänen säveltämänsä käyrätorvikonsertot kuuluvatkin jokaisen käyrätorvisolistin ohjelmistoon.
Esimerkkinä menestyneestä Suomalaisesta käyrätorvensoittajasta on Markus Maskuniitty, joka toimii Saksassa käyrätorvensoiton professorina ja soittaa Berliinin radion Sinfoniaorkesterissa soolotorvea.
teksti: Kari Alanne
PASUUNA - opettaja Jari Metsola
Monien mielestä pasuunan syvin olemus kiteytyy norsun töräytystä muistuttavaan, pasuunan putkea edestakaisin vedellessä syntyvään glissandoon eli liu’utukseen. Pasuunan soitosta tarkemmin tietävä ymmärtää asian kuitenkin olevan toisin.
Pasuunalle on sävelletty monenlaista musiikkia, aina suurien orkesterien kanssa soitettavista sooloteoksista yksin soitettaviin kappaleisiin.
Pasuunaa voidaan käyttää yhtä hyvin klassisien kuin jazz- ja viihdemusiikinkin kokoonpanoissa. Juuri tämänkaltainen monikäyttöisyys, yhdistettynä pasuunan tuottamaan hunajaisen pehmeään ääneen, on saanut monet ihmiset menettämään sydämensä tälle soittimista jaloimmalle.
teksti: Teemu Salmi
TUUBA - opettaja Jari Metsola
BARITONITORVI
Baritonitorvi eli kansainvälisesti Euphonium, on tuuban pikkuveli, ja sen soiton voikin aloittaa vaikka jo 7-vuotiaana. Sen suukappale on samankokoinen kuin pasuunassa ja niinpä sen äänialakin on aikalailla sama. Itse ääni on eufoniumissa (tarkoittaa kreikan kielessä kauniisti soivaa) pasuunaa pehmeämpi ja pyöreämpi, johtuen sen putken nopeammasta laajenemisesta.
Suomalainen Jukka Myllys on tehnyt tätä jalosointista ja ketterää vaskipuhallinta maailmallakin tunnetuksi. Hänen virtuoosinen soittonsa onkin innoittanut monia nykysäveltäjiä käyttämään eufoniumia osana sinfoniaorkesteria, esimerkiksi Kalevi Ahon teoksissa eufoniumilla on usein oleellinen rooli.
Puhallinorkestereissa ja brittiläisissä brass bandeissa tämä peltiselloksikin tituleerattu soitin on tärkeässä, mm. solistisessa asemassa. Sitä pidetään myös perinteisen suomalaisen vaskiseitsikon sieluna.
Eufoniumin hinnat lähtevät n.1400 eurosta ylöspäin.
TUUBA
Suurin ja kaunein vaskipuhallin tuuba omaa sikäli mielenkiintoisen historian, että se on patentoitu vasta vuonna 1835. Siitä tulikin pian suosittu säveltäjien keskuudessa, ja tuubasta tuli oleellinen osa sinfonia- ja puhallinorkestereita.
Vaikuttavasta koostaan huolimatta tuuba on yksi notkeimmista soittimista, sillä voi soittaa miltei mitä vaan Paganinin viulukapriiseista funkiin. Tuubia on olemassa neljää eri virettä: F, Es, B ja C.
Tuubansoiton ilosanoman levittämisen voi aloittaa soittajan koosta riippuen n. 9 vuoden iässä. Tuubat ovat suhteellisen arvokkaita instrumentteja, hinnat alkavat n. 3500 eurosta ylöspäin. Musiikkiopistoissa onkin tapana vuokrata soittimia opiskelijoille.
Tuubisteja pidetään yleisesti orkestereiden hyväntuulisimpina tyyppeinä. Tämä pitää täysin paikkansa, jostain syystä tuubistit ovat useimmiten mahdottoman mukavia.
Maailmalla tunnettuja suomalaistuubisteja ovat Petri Keskitalo ja Harri Lidsle, jotka ovat saanet säveltäjiä inspiroivalla soitollaan aikaan lukuisia uusia sooloteoksia tälle mahtavalle soittimelle.
teksti: Marko Saikko
TRUMPETTI - opettaja Lauri Ronimus
Trumpetti on kirkasääninen vaskipuhallin, jota käytetään lukuisissa eri musiikkityyleissä.
Trumpetinsoiton aloitusikä riippuu soittajan fyysisistä ominaisuuksista, tavallisimmin aloitusikä on noin seitsemän vuotta. Nuorimmat soittajat aloittavat opintonsa usein kornetilla, joka on trumpettia hieman pienempi ja kevyempi soitin. Opintojen edetessä kornetti vaihdetaan joissain vaiheessa trumpettiin. Trumpetti ja kornetti ovat orkesterisoittimia ja yhteissoitto aloitetaankin välittömästi opintojen alussa.
Trumpetinsoitonopetuksessa noudatetaan Suomen musiikkioppilaitosten liiton opetussuunnitelmaa sekä sen pohjalta jokaiselle oppilaalle räätälöityä henkilökohtaista opetussuunnitelmaa.
Trumpetteja ja kornetteja voi vuokrata musiikkiopistolta opintojen alkaessa. Oman soittimen hankinnasta kannattaa neuvotella soitonopettajan kanssa.
Linkkejä:
http://wikipedia.org/Trumpetti
http://wikipedia.org/Kornetti
www.markkurenko.com
teksti: Markku Renko
Jousisoittimet - sivulle - Takaisin soitinesittely -sivulle
| 
